tiistai 13. joulukuuta 2011

Tarjoilija, lautasellani on lihaa

Tervehdys!

Nyt ois vuorossa ruoka-aiheista postausta. Meneillään on mun vika viikko Pietarissa ennen kuukauden joululomaa Suomessa. Viimeisen viikon kunniaksi oon ottanut tavoitteeksi syödä mahdollisimman hyvää ruokaa, ja sitähän saa suuremmalla todennäköisyydellä ravintolasta kuin kotoa. :)

Sunnuntaipäivän vietin suurimmaksi osaksi kotona esseiden parissa, mutta illalla käytiin Jonaksen kanssa syömässa paikassa nimeltä Mozzarella Bar (osoitteessa наб. Канала Грибоедова, дом 64.) Bongattiin paikka joskus iltakävelyllä ja jo usean viikon ajan meidän on pitänyt testata sitä. Paikka oli viihtyisä, eurooppalaisen oloinen. 


Supernälkäisinä sorruttiin tilaamaan vähän liikaa ruokaa, pitsat ja lisäksi salaattia. Kasvissalaatti mozzarellalla oli superhyvää, ja pehmeänmakuinen balsamico antoi salaatinlehdillekin ihan uudenulottuvuuden.




Pizza Margarita, pekonipitsa, jonka piti olla salamipitsa ja
kasvissalaatti. Hintataso oli kohtuullinen, mun pitsa oli
halvimmasta päästä, muistaakseni reilut 6 euroa.


Eilen tahkosin taas koko päivän esseitä yliopistolla ja sen jälkeen mentiin Jonaksen kanssa intialaiseen ravintolaan. Tilasin kotijuustoruokaa, mutta valitettavasti siitä ei ole kuvaa.


Tää annos menis ihan vegeruoasta, eikö?
Totuus paljastui, kun upotin haarukan annokseen.


Tarjoilija toi siis annokset pöytään, ja Jonas otti omansa. Mä aloin kuvata omaani, eihän tosta kastikkeen läpi oikein näe, mitä annos pitää sisällään. Jotenkin mulla oli kuitenkin epäilyttävä olo ja varmistin vielä Jonakselta, menikö annokset oikein päin. Jonas vakuutti, että meni meni, hänen annoksen on kanaa ja koska hän sitä jo söi, niin en sitten enempää asiaa miettinyt. Siinä vaiheessa kun upotin haarukkani kotijuustopalaan, tajusin, että mun lautasella ei ole juustoa vaan lihaa, kanaa, mitä lie. Jotakin, joka ei kuulu mun lautasella.


Olin lievästi kauhistunut ja mainitsin asiasta järkyttyneenä tarjoilijalle. Tarjoilijakin järkyttyi, ihanat intialaiset, he näemmä tajuavat, miltä kasvissyöjästä tuntuu, kun annos paljastuukin lihaksi. ;D Kysyin sit kuitenkin vielä Jonakselta, onko se ihan varma, että sen annos on kanaa. No daa! Tyyppi syö mun ruokaa, eikä edes eroa juustoa kanasta. 


Aavistuksen verran noloa, mutta jätettiin kunnon tippi ja pyydettiin sekaannusta anteeksi. Tän selkkauksen takia mulla ei kuitenkaan ole kuvaa mun maukkaasta kotijuustoannoksesta. :D


Tänään kävin kaverini Edin kanssa lounaalla Vasilinsaarella. Siellä on kasvisravintola nimeltään Troitskii Most. Kyseessä on kasvisravintoloiden ketju, nettisivut löytyy osoitteesta http://www.t-most.ru/. Edi tiesi ton Vasilinsaaren paikan ja kehui sitä viihtyisäksi, siispä mentiin sinne. 



Ravintola on Vasileostrovskajan metroaseman lähellä,
yhdellä sisäpihalla. Pietarissa sataa räntää, ravintola
oli kutsuvan lämmin ja viihtyisä.


Supersymppis paikka. Listalta löytyy kaikkea soijaleikkeleistä tofuun.

Sekosin täydellisesti tän salaattibaarin takia. Jokainen salaatti maksoi
57 ruplaa per 100 grammaa, eli noin 1,50 euroa. 

Mä päädyin ottamaan lounaaksi neljää eri salaattia: tofu-itusalaattia, munakoisosalaattia, avokado-fetasalaattia ja punajuurisalaattia. Paras lounas aikoihin.


Vegelounas. Teen kanssa setti maksoi ehkä 9 euroa. Ei ihan halvinta,
mutta kasvikset olisivat tosi freessejä.
Plus tofu, idut, munakoiso, avokado = hintansa väärti. 

Edi otti bisneslunch-setin, johon kuului salaatti, keitto,
peruna-sienipaistos ja kompotti. 


Lounaan jälkeen käytiin vielä kahvilla viereisessä Black & White -kahvilassa. Mä join peruslattea, Edi meni astetta porvarillisempaan suuntaan.

Edin cappuccino, kuorrutuksena tummaa ja valkoista suklaata.
Mustavalkoinen sisustus.
Tarjoilijaa pystyi kutsumaan napilla. Ei testattu, toimiiko nappula.

Sellaisia ruokaelämyksiä siis tällä kertaa. Ainiin, meillä oli eilen pieni testi venäjän verbiaspekteista ja sain 100 prosenttia vastauksista oikein. Wuhuu! Opettajakin vaikutti tyytyväiseltä siitä, että oppi menee opiskelijoiden päähän. :)


Palataan! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti