maanantai 31. lokakuuta 2011

Meikattu mies ja mellakkapoliisit


Margarita kokkasi pallerokeittoa.
Pallerot on venäjäksi клёцки.

Hellou!

Yksi viikko humpsahti taas huomaamatta ohi. Nyt tulee kuvapainotteinen jättiraportti viime viikon ja tämän maanantain tapahtumista.

Keskiviikkona olin Ömerin kanssa Mikhailovskin teatterissa katsomassa Joutsenlammen. Erittäin hieno kokemus, kaunista balettia.

Lavan täydeltä joutsenia. 

Joutsenprinsessa kiittää ja kumartaa. 

Torstai-illalla kaverini Margarita tuli Suomesta mun luo kylään. Mä kävin perjantaina yliopistolla luennoilla, ja sen jälkeen tulin kämpille. Margarita kokkasi mulle erikoista pallerokeittoa. Se oli sellainen köyhäilykeitto, jossa oli vain porkkanaa, sipulia ja palleroita. Venäläiset ruokalajit on vähän erikoisia. 

Taikinapallerot pantiin keiton sekaan kiehumaan.

Valmista keittoa. 
Illalla mentiin katsomaan leffaa Neva-teatterin VIP-saliin. Lippu maksoi about 12 euroa, mutta salissa sai istua sohvilla. Saliin sai myös tilata puhelimella ruokaa ja juomaa. Välillä siis tarjoilija hiippaili tuomaan ihmisten tilauksia. Ei se kyllä haitannut leffan katselemista.

Katsottiin venäläinen Bablo, joka tarkoittaa rahaa. Leffassa yhdet tyypit hukkasivat miljoona euroa ja niitä sitten etsittiin pitin maata. Elokuva oli väkivaltaista räiskimistä, mutta ihan hauska silti. Eniten mua naurattivat pienet kulttuuriset jutut, kuten elokuvan kohta, jossa pankkineiti neuvoo asiakasta ja meikkaa samalla. Toki venäläisten tapa juoda vodkaa nauratti myös. Elokuvassa parodioitiin aika paljon juopottelua. 


Maggie ja makea popcorni.

Feeling like VIP.
Lauantaina vuorossa oli Halloween-bileet. Valmistauduttiin iltaan Maggien ja Jonaksen kanssa mun luona. Jonaksella ei ollut mitään asua, joten meikkailtiin vähän häntä. Onhan se aina hauskaa, kun miehellä on meikkiä. Oli ihan supervaikeaa laittaa miehelle rajauskynää, ja lähellä oli, ettei hermo mennyt. :D 


Edgar Allan Poe, kissa ja meikattu mies.

Maggie.

Ystävät.
Sunnuntaina oli bileiden jälkeinen semiväsymys, joten lähdettiin Maggien kanssa jokiristeilylle. Veneretki on kätevä tapa nähdä kaupunkia. Ei tarvi itse liikkua, mutta näkee paljon.


Minä.


Maggie.
Lazy Sunday.

Liikennavalojen värinen talorykelmä.

Otin kuvaa ja yks mies sattui siihen vahingossa.


Margarita.

Venäläinen posetus. 

Kultainen syksy on pian ohi, ja jäljellä jää harmaus.

Ravintelissa.

Käytiin syömässä sushia.
Paikkana Dve Palotski eli kaksi syömäpuikkoa.

Mä söin kurkkurullia, tofu- ja avokadosusheja.

Tänään maanantaina mulla oli vapaapäivä. Aamupäivästä kävin virkistäytymässä banjassa, ja sen jälkeen opiskelin ahkarasti muutaman tunnin. Kuuden maissa illalla ihmettelin, kun helikopteri pörräsi lähistöllä. Tiesin, että tänään eri puolilla Venäjää järkätään laittomia mielenosoituksia, koska on kuun 31. päivä. Venäjällä järjestetään kokoontumisoikeutta puolustavia miekkareita, jos kuussa sattuu olemaan 31. päivä. Venäjän perustuslain 31. artikla takaa kokoontumisoikeuden, mutta eihän se ihan niin yksioikoista ole.

Anyway, lähdin tsekkaamaan tilannetta ja kävelin kauppakeskus Gostini Dvorin eteen, noin 200-300 metrin päähän mun kämpiltä. Gostini Dvorin edessä olikin porukkaa ja mellakkapoliiseita runsaasti.

Joku sytytti jonkunlaisen tulihommelin. Tyyppi vietiin talteen
poliisien bussiin. 

Helikopteri valvoi taivaalta.
Kypäräpäiset poliisit ovat pelottavan näköisiä.

Pietarin katukuvassa on paljon vähemmän poliiseja kuin Moskovassa.
Miekkaria varten keskustaan oli saapunut todella paljon virkavaltaa.
Kaupunki tuntui ihan erilaiselta kuin tavallisesti.

Tunnelma mielenosoituksessa oli varsin rauhallinen. Monet ohikulkijat pysähtyivät ihmettelemään tapahtumia, ja myös mediaa oli paikalla runsaasti. Häiriötä aiheuttavat mielenosoittajat vietiin kovakouraisesti poliisien linja-autoihin. Kun bussi täyttyi, se ajoi pois ja tilalle kurvasi uusi auto.

Mä jäin melkein mellakkapoliisien jalkoihin. Seisoskelin muiden tapaan kadulla ja otin kuvia. Yhtäkkiä poliisijoukko ryntäsi suoraan kohti retuuttaen mielenosoittajaa kohti bussia. Satuin olemaan just poliisien reitillä, mutta onnistuin juuri ja juuri hyppäämään pois tieltä. Ne poliisit siis osui muhun rynniessään eteenpäin, joten aika lähellä oli, etten jäänyt jalkoihin. En kokenut tilannetta uhkaavana. Oma moka, mitäs seisoskelin tyhmässä paikassa.

Lähinnä ihmetetty se, että mielenosoitus oli todella keskeisellä paikalla ja ohikulkijat olisivat saattaneet helposti jäädä mellakkapoliisien jalkoihin. Poliisit olivat kyllä ystävällisiä ja neuvoivat ohikulkijoita kiertämään mielenosoitusalueen. Tavallaan paikalla oli kahdenlaisia poliiseita, mustakypäräiset, kasvottomat mellakkapoliisit ja normipoliisit, jotka olivat inhimillisemmän oloisia.


Kasvoton massa.
Etualan mies oli valokuvaaja. 

Poliisijoukko retuutti häiriötä aiheuttaneet tyypit säilöön.

Mellakkapoliisit valmiina, kun mielenosoittajia vietiin bussiin. 

Siinä yksi tyyppi juuri astumassa bussiin sisään. 

Sellaisia kuulumisia siis tällä kertaa. Aikamoinen sekametelisoppa baletista poliiseihin. :D

Sain muuten perjantaina monikertaviisumini, ja keskiviikkoillalla lähden vajaan viikon visiitille Suomeen. Palataan! :)

maanantai 24. lokakuuta 2011

Keskiluokkainen miniloma Pietarissa

Tsautsau!

Karoliinan matkaopaspalvelut Oy raportoi menestyksekkäästä viikonlopusta. Tiina ja Samuli sekä Melina ja Tomi saapuivat Pietariin perjantaina aamulla laivalla. Risteilyn etu on se, että matkustajat eivät tarvitse viisumia vaan voivat olla maissa maksimissaan 72 tuntia ilman viisumia. Laivakin oli kuulemma ihan jees, ei mitään kauhutarinoita ainakaan mulle kerrottu. ;) Maihin tullessa  matkalaiset tosin joutuivat seisomaan kauan passintarkastusjonossa, mutta eihän tähän maahan ihan kokonaan ole asiaa ilman byrokratiaa.

Suuntasin perjantaina aamupäivästä matkalaisia vastaan Sokos Hotel Olympic Gardeniin, koska sijaitsee Teknologitseskii Institut -metroasemalla, about 2,5 kilometrin päässä keskustasta. Ensiksi suunnattiin syömään mun vakkaripaikkaan Pirogiin ja sitten guljailtiin ympäri kaupunkia. Perjantai oli reissun päivistä kylmin.

Kirjastotätit
kansalliskirjaston edessä.

Samuli ja Tiina ja maatuskat.

Verirkko. Tää on ehkä ainoa turistikohde, josta osaan kertoa mitään
järkevää. Mun tietoaukot ovat niin ammottavat,
että katsoin parhaakseni värvätä lisää työvoimaa matkatoimistooni.

Perjantai-illan ohjelmassa oli illallinen ja venäläinen bändin keikka Mod-klubilla. Arvoin kauan sopivaa illallispaikkaa, ja päädyin mun kotinurkilla sijaitsevaan armenialaiseen Kilikiaan. Se olikin nappivalinta. Iltaan mahtui hyvää ruokaa, hyvää armenialaista viiniä ja venäläisittäin sopivan jäyhä ja tökkivä palvelu. Esimerkiksi perunat tulivat pöytään kylminä ja yksi peruna-annos ei tullut koskaan, mutta laskussa se sen sijaan oli. Valitin siitä tarjoilijalle, ja hän hyvitti sen ongelmitta loppusummasta.


Minä, Tiina, Samuli, Tomi ja Melina.
Huomatkaa myös mun makoisa kreikkalainen salaatti. ;)
Matkatoimistoni uusin vahvistus on
Jonas, jonka erityisalaa ovat historia ja arkkitehtuuri.
Plus liharuoat ja pihviravintolat.

Tomi ja pihvi.

Mun grillatut kasvikset. 

Keikalla Modissa. Venäläinen bändi сегодня ночью eli tänä yönä
soitti puolet ajasta covereita. Vähän pettymys, koska haluttiin
nimenomaan kuunnella venäläistä musiikkia.
Bändit omat biisit oli kyllä ihan jees. 

Sääennuste lupasi lauantaiksi sadetta, joten vuorossa oli Eremitaasi. Saavuttiin paikalle joskus 45 minuuttia aukeamisen jälkeen, ja jouduttiin seisomaan jonossa ehkä 15 minuuttia. Jonotuksen loppuvaiheessa alkoi sataa, mutta ei onneksi kastuttu. Vähän ihmeteltiin, kun jotkut ihmiset tylysti kiilailivat tai jopa ohittivat jonon. Myöhemmin huomattiin ikkunasta, että puolen päivän jälkeen jono oli venynyt paljon pidemmäksi. Meidän ajoitus oli aika optimi.


Eremitaasin jonossa.

Ylöspäin.

Talvipalatsin loistoa.

Eremitaasissa oli muutama hääpari ottamassa kuvia.

Maalaushommissa.

Suklaakuorrutettu pullantapainen
on pulla eikä suklaata.
Silti se teki mut onnelliseksi.

Jonottavan aika on pitkä.

Samuli ja Tiina Japani-osastolla.

Eremitaasista suunnattiin hotellille, sieltä syömään ja balettiin. Ravintolassa ruoan saaminen kesti kauan ja taidettiin saada ruoka vain noin puolta tuntia ennen baletin alkua. Syötiin siis hirveällä kiireellä ja puoliksi juostiin teatterille. Oltiin paikoillamme muutama minuutti ennen esityksen alkua, eli aika tiukoille meni. :D

Käytiin katsomassa baletti Le Corsaire - Merirosvot Mihailovskin teatterissa. Esitys oli loppuunmyyty. Mä ostin liput etukäteen netistä, liput maksoi 22 euroa kappale. Kuvauksen mukaan Le Corsaire on romanttinen merirosvobaletti, jossa on onnellinen loppu. Ei oltu kauhean kartalla esityksen juonesta, mutta myöhemmin selvisi, että siinä oli ainakin haaremi ja eunukki. :D


Pysähdys hotellilla. Juotiin viiteen pekkaan pullo shampanskoeta.


Baletin väliajalla. 

Tiina ja minä

Lavan täydeltä ballerinoja.

Esityksen lopuksi tanssijat kumartelivat yleisölle.

Baletin jälkeen suunnattiin mun kämpille kippistelemään ja Jonas liittyi seuraan. Kuunneltiin musiikkia ja jokainen sai vuorotellen valita haluamansa biisin. Toinen kierros vedettiin siten, että jokaisen piti valita joku saksalainen biisi. :D Sinänsä ihan hauskaa pitää etkot mun pienessä huoneessa. Vieraat kommentoivat, että etkoista tuluvat mieleen yläasteajat. Harvemmin sitä kompaktisti yhdessä pikkuhuoneessa tässä iässä enää etkoillaan. On omakotitalot ja kaikki. ;)

Mun luota matka jatkui vielä korttelin toiselle puolelle Atelier Bariin, jossa vieraat näkivät palan venäläistä baarikulttuuria. Baarimikko joi työvuoronsa aikana sujuvasti shotteja. Lisäksi hän kieltäytyi myymästä Melinalle Sex on the Beach -drinkkiä, koska se on hänen mukaansa niin huono. Sen sijaan baarimikko teki show-meiningillä supermaukkaan drinkkin, joka oli kylläkin paljon kalliimpi kuin Melinan eka valinta. Hyvää asiakaspalvelua vai vain oveluutta?

Suomi-vieraat ja Jonas kylässä.

Sunnuntaina vuorossa oli vielä kävelyä Pietari-Paavalin linnoituksella ja vähän shoppailua. Lounaaksi syötiin Teremokin kuuluisia, parhaita blinejä. Viiden maissa vieraat suuntasivat hotellille ja sieltä kuljetuksella satamaan.

Tiina ja Jänönen.


Pietari-Paavalin linnoitukseen johtavan sillan vieressä on jänispatsas.
Tarkoitus on heittää kolikko jäniksen jalustalle.
Jos kolikko jää jalustalle, heittäjän toive toteutuu.
Mun huti oli todella reilu.

Kivoja tuoleja. :D
Pidin itsepintaisesti päässä jääkiekkojouekkue
SKA:n hassua pipoa.

Jonas, taustalla siintää Talvipalatsi ja Iisakin kirkko.

Ryhmäkuva. Jee Pietari! :)

Heja Sverige ja silleen. :)

Ottaisko suunnaksi Moskovan,
Tallinnan vaiko Kiovan?

Turistitorilla Verikirkon kupeessa.
Aivan superkiva viikonloppu, vaikka opastaminen vielä tässä vaiheessa on vähän haastavaa. Tuntuu, että ittekin olen vielä turisti, koska en ole kauheasti käynyt missään turistikohteissa enkä ihan hirveästi kaupungista vielä tiedä. Elämä kun on aika arkista akselilla yliopisto-koti-iltaelämä. ;)

Palaillaan taas!