1200 kilometriä itään

Tervehdys Kazanista!

Täällä ollaan, kahden viikon intensiivikurssilla Tatarstanin pääkaupungissa Kazanissa. Bloggailemaan en juuri pääse, sillä asuntolan internet-yhteys on kamala. Lyhyesti kuitenkin kuulumisia täältä idästä.

Lähdettiin matkaan Moskovan juna-asemalta Pietarista lauantai-iltapäivällä. Junamatka Pietarista Kazaniin kesti kaikkinensa hikiset 22 tuntia. Meillä oli Sannin kanssa paikat platskartissa, eli avoimessa vaunussa. Siellä ei ole neljän hengen hyttejä, vaan vaunu on avointa tilaa, ihmiset tulevat ja menevät.

Venäläisessä junassa naapurit ovat aina valmiita auttamaan. Meillä oli yläpunkat, eikä sinne kiipeäminen ollutkaan mikään helppo tehtävä. Yritettiin kiivetä sänkyihin, mutta sänkyjen yläpuolella on taso, jonka päälle saa laittaa matkatavarat ja niinpä makuutilaa korkeussuunnassa on noin 60 senttiä about. Yksinkertaisesti ei mahduttu änkeämään sänkyyn, koska aina joku ruumiinosa otti vastaan. Me siinä tuskailtiin ja aika äkkiä naapurit alkoivat opastaa. Yksi nainen neuvoi, että sänkyyn pitää mennä peruuttamalla ja tulipa joku jäbäkin siihen esittelemään, miten punkkaan kuuluu kiivetä. Kyllähän me sinne sitten lopulta päästiin, peruuttamalla. :D

Koska ilta oli pitkä ja juna tuskaisen kuuma ja tunkkainen, ei maattu koko iltaa kuin sillit suolassa, vaan mentiin Peterin ja Shannonin kupeeseen (eli hyttiin) viettämään iltaa. Venäläisessä junassa on helppo saada uusia ystäviä ja tutustuttiin kupeen muihin asukkaisiin, eli Antoniin ja Lenaan. Juotiin maljoja uusille tuttavuuksille ja istuttiin iltaa puoleen yöhön asti.

Kippis. Keskellä Anton, joka oli oike seuramies ja juttua riitti. 

Välipysähdyksillä saattoi jaloitella. Poijaat kurkkivat ikkunasta. 

Kazanissa sää on suosinut, eilen oli +27 ja aurinko porotti. Arvatkaa pänniikö istua osa päivistä luennoilla, arghhhhhhhhh! Vähän tietoa Kazanista, eli tämä on reilun miljoonan asukkaan kaupunki. Tatarstanin asukkaista noin puolet on tataareja ja muslimeja, ja loput etnisiä venäläisiä. Ei täällä kaupungin katukuvassa kuitenkaan huomaa islamin vaikutusta.

Moskeija Kazanin Kremlissä.

Huivi päässä Moskeijassa.

Pietarin kämppis ja minä. 

Asuntolan huone, minä ja Sanni asutaan yhdessä.

Netti on nyt niin kökkö, että kerron enemmän kuulumisia sitten joskus aikanaan. Palataan!