Keskiluokkainen miniloma Pietarissa

Tsautsau!

Karoliinan matkaopaspalvelut Oy raportoi menestyksekkäästä viikonlopusta. Tiina ja Samuli sekä Melina ja Tomi saapuivat Pietariin perjantaina aamulla laivalla. Risteilyn etu on se, että matkustajat eivät tarvitse viisumia vaan voivat olla maissa maksimissaan 72 tuntia ilman viisumia. Laivakin oli kuulemma ihan jees, ei mitään kauhutarinoita ainakaan mulle kerrottu. ;) Maihin tullessa  matkalaiset tosin joutuivat seisomaan kauan passintarkastusjonossa, mutta eihän tähän maahan ihan kokonaan ole asiaa ilman byrokratiaa.

Suuntasin perjantaina aamupäivästä matkalaisia vastaan Sokos Hotel Olympic Gardeniin, koska sijaitsee Teknologitseskii Institut -metroasemalla, about 2,5 kilometrin päässä keskustasta. Ensiksi suunnattiin syömään mun vakkaripaikkaan Pirogiin ja sitten guljailtiin ympäri kaupunkia. Perjantai oli reissun päivistä kylmin.

Kirjastotätit
kansalliskirjaston edessä.

Samuli ja Tiina ja maatuskat.

Verirkko. Tää on ehkä ainoa turistikohde, josta osaan kertoa mitään
järkevää. Mun tietoaukot ovat niin ammottavat,
että katsoin parhaakseni värvätä lisää työvoimaa matkatoimistooni.

Perjantai-illan ohjelmassa oli illallinen ja venäläinen bändin keikka Mod-klubilla. Arvoin kauan sopivaa illallispaikkaa, ja päädyin mun kotinurkilla sijaitsevaan armenialaiseen Kilikiaan. Se olikin nappivalinta. Iltaan mahtui hyvää ruokaa, hyvää armenialaista viiniä ja venäläisittäin sopivan jäyhä ja tökkivä palvelu. Esimerkiksi perunat tulivat pöytään kylminä ja yksi peruna-annos ei tullut koskaan, mutta laskussa se sen sijaan oli. Valitin siitä tarjoilijalle, ja hän hyvitti sen ongelmitta loppusummasta.

Minä, Tiina, Samuli, Tomi ja Melina.
Huomatkaa myös mun makoisa kreikkalainen salaatti. ;)

Matkatoimistoni uusin vahvistus on
Jonas, jonka erityisalaa ovat historia ja arkkitehtuuri.
Plus liharuoat ja pihviravintolat.

Tomi ja pihvi.

Mun grillatut kasvikset. 

Keikalla Modissa. Venäläinen bändi сегодня ночью eli tänä yönä
soitti puolet ajasta covereita. Vähän pettymys, koska haluttiin
nimenomaan kuunnella venäläistä musiikkia.
Bändit omat biisit oli kyllä ihan jees. 

Sääennuste lupasi lauantaiksi sadetta, joten vuorossa oli Eremitaasi. Saavuttiin paikalle joskus 45 minuuttia aukeamisen jälkeen, ja jouduttiin seisomaan jonossa ehkä 15 minuuttia. Jonotuksen loppuvaiheessa alkoi sataa, mutta ei onneksi kastuttu. Vähän ihmeteltiin, kun jotkut ihmiset tylysti kiilailivat tai jopa ohittivat jonon. Myöhemmin huomattiin ikkunasta, että puolen päivän jälkeen jono oli venynyt paljon pidemmäksi. Meidän ajoitus oli aika optimi.

Eremitaasin jonossa.

Ylöspäin.

Talvipalatsin loistoa.

Eremitaasissa oli muutama hääpari ottamassa kuvia.

Maalaushommissa.

Suklaakuorrutettu pullantapainen
on pulla eikä suklaata.
Silti se teki mut onnelliseksi.

Jonottavan aika on pitkä.

Samuli ja Tiina Japani-osastolla.

Eremitaasista suunnattiin hotellille, sieltä syömään ja balettiin. Ravintolassa ruoan saaminen kesti kauan ja taidettiin saada ruoka vain noin puolta tuntia ennen baletin alkua. Syötiin siis hirveällä kiireellä ja puoliksi juostiin teatterille. Oltiin paikoillamme muutama minuutti ennen esityksen alkua, eli aika tiukoille meni. :D

Käytiin katsomassa baletti Le Corsaire - Merirosvot Mihailovskin teatterissa. Esitys oli loppuunmyyty. Mä ostin liput etukäteen netistä, liput maksoi 22 euroa kappale. Kuvauksen mukaan Le Corsaire on romanttinen merirosvobaletti, jossa on onnellinen loppu. Ei oltu kauhean kartalla esityksen juonesta, mutta myöhemmin selvisi, että siinä oli ainakin haaremi ja eunukki. :D

Pysähdys hotellilla. Juotiin viiteen pekkaan pullo shampanskoeta.

Baletin väliajalla. 

Tiina ja minä

Lavan täydeltä ballerinoja.

Esityksen lopuksi tanssijat kumartelivat yleisölle.

Baletin jälkeen suunnattiin mun kämpille kippistelemään ja Jonas liittyi seuraan. Kuunneltiin musiikkia ja jokainen sai vuorotellen valita haluamansa biisin. Toinen kierros vedettiin siten, että jokaisen piti valita joku saksalainen biisi. :D Sinänsä ihan hauskaa pitää etkot mun pienessä huoneessa. Vieraat kommentoivat, että etkoista tuluvat mieleen yläasteajat. Harvemmin sitä kompaktisti yhdessä pikkuhuoneessa tässä iässä enää etkoillaan. On omakotitalot ja kaikki. ;)

Mun luota matka jatkui vielä korttelin toiselle puolelle Atelier Bariin, jossa vieraat näkivät palan venäläistä baarikulttuuria. Baarimikko joi työvuoronsa aikana sujuvasti shotteja. Lisäksi hän kieltäytyi myymästä Melinalle Sex on the Beach -drinkkiä, koska se on hänen mukaansa niin huono. Sen sijaan baarimikko teki show-meiningillä supermaukkaan drinkkin, joka oli kylläkin paljon kalliimpi kuin Melinan eka valinta. Hyvää asiakaspalvelua vai vain oveluutta?

Suomi-vieraat ja Jonas kylässä.

Sunnuntaina vuorossa oli vielä kävelyä Pietari-Paavalin linnoituksella ja vähän shoppailua. Lounaaksi syötiin Teremokin kuuluisia, parhaita blinejä. Viiden maissa vieraat suuntasivat hotellille ja sieltä kuljetuksella satamaan.

Tiina ja Jänönen.

Pietari-Paavalin linnoitukseen johtavan sillan vieressä on jänispatsas.
Tarkoitus on heittää kolikko jäniksen jalustalle.
Jos kolikko jää jalustalle, heittäjän toive toteutuu.
Mun huti oli todella reilu.

Kivoja tuoleja. :D
Pidin itsepintaisesti päässä jääkiekkojouekkue
SKA:n hassua pipoa.

Jonas, taustalla siintää Talvipalatsi ja Iisakin kirkko.

Ryhmäkuva. Jee Pietari! :)

Heja Sverige ja silleen. :)

Ottaisko suunnaksi Moskovan,
Tallinnan vaiko Kiovan?

Turistitorilla Verikirkon kupeessa.

Aivan superkiva viikonloppu, vaikka opastaminen vielä tässä vaiheessa on vähän haastavaa. Tuntuu, että ittekin olen vielä turisti, koska en ole kauheasti käynyt missään turistikohteissa enkä ihan hirveästi kaupungista vielä tiedä. Elämä kun on aika arkista akselilla yliopisto-koti-iltaelämä. ;)

Palaillaan taas!