keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Onnellinen kummitäti

Kummipoika hotellissa.

Vierailijat talvipalatsin edessä. 

Laiska bloggaaja tässä moi!

Viikonloppuna mulla kävi kylässä vieraita Suomesta: sisko, siskon mies ja mun kummipoika D. Ihan paras viikonloppu. Olin otettu, että kummipojan eka ulkomaanmatka suuntautui Venäjälle. Myös Maria ja Markus olivat ekaa kertaa Venäjällä.

Menin perjantaina iltapäivällä heitä Suomen asemalle vastaan. Mä aloin tietty itkeä, kun matkalaiset astuivat ulos junasta. Oli ollut aika kova ikävä kummipoikaa, ja hänen näkemisensä sai tunteet pintaan. Itteä kyllä nauratti se kyynelehtiminen. Kummipoika ei hätkähtänyt mun vetistelyä, vaan hän tarkkaili Pietarin asemaa rauhalliseen tapaansa. :D

Suoriuduttiin asemalta marsulla eli minibussilla kohti keskustaa. Olin pähkäillyt pitkään ja hartaasti, mikä olisi järkevin liikkumistapa asemalta keskustaan lapsen kanssa. Metro perjantain ruuhka-aikaan oli ehdottomasti poissuljettu vaihtoehto eikä taksikaan houkuttanut. Minibussi olikin ihan ok vaihtoehto, mahduttiin kamojen kanssa sinne, eikä bussissa ei muutenkaan ollut liikaa ihmisiä. D hämmästeli koko matkan tuima ilme kasvoillaan liikennettä ja tuijotti häpeilemättä kanssamatkustajia.

Matkalaiset majoittuivat hotellille ja leikittiin D:n kanssa. Sitten vähän käveltiin ja käytiin syömässä. Maria ja kumppanit majoittuivat Nevski Grand Hotellilla viiden minsan kävelymatkan päässä mun luota. Sijainti oli loistava ja hotelli muutenkin kiva, mitä nyt hissi oli poissa yhden päivän.

Maria ja Kazanin kirkko.

Sushimaistiaiset. Ei kyllä ollut parasta sushia.
Plus noi kalapalat ei sit menneet mun suuhun.

Neljän juuston pitsa. 
Perjantaina ei sitten muuta jaksettukaan ruokailun jälkeen. Saatoin vieraat hotellille ja leikin vielä hetken kummipojan kanssa. :) Matkalaiset olivat nukahtaneet jo klo 20 aikaan illalla. :)

Lauantaina liityin ensin seuraksi hotelliaamupalalle. Sen jälkeen päivä kului kävellessä ympäriinsä keskustassa. Ensiksi suunnattiin Talvipalatsille, jonne oli hotellilta vajaan 10 minuutin kävelymatka.


Maria.

Eremitaasi aukesi 10.30, ja jo kymmenen jälkeen jono Eremitaasiin oli pitkä.
Skipattiin museo, koska ei viitsitty jonottaa.
Toi jono ulottui siis kiemurteli porteista sisäpihalle.

Kirkko veren päällä.

Rahaa katusoittajalle.

Maria ortodoksikirkossa.

Maria ja Griboedova-kanava, taustalla Verikirkko.

Poikettiin Verikirkon vieressä turistitorilla ja Maria osti maatuskan. Myyjä juoksi vielä meidän perään ja antoi D:lle lahjaksi maatuska-avaimenperän. :) Sitten käveltiin vielä toiselle torille, jossa myydään kaikkea laukuista sukkahousuihin ja tiaroihin. :D


Torilla. Haussa tiara. Ja löytyihän sellanen ja halvalla.

Torireissulla D alkoi jo väsyä, joten suunnattin mun luo. D ehti nukahtaa rattaisiin ehkä kahdeksi minuutiksi, mikä tiesi sitä, että päiväunet eivät enää maistuneet. Kiristeltiin vähän hermoja ja keitettiin kahvia kuppi kerrallaan mun kofeinikilla, eli kahvinvalmistushärpäkkeellä. Lisäksi syötiin kakkua.

D taisi vähän torkahtaa jossakin vaiheessa. Sen jälkeen hän tutkaili asuntoa kiinnostuneena ja otettiin valokuvia.


Nam.

Leipuri Hiiva.

Kummipoika kylässä.

Mun luota lähdettiin taas kiertelemään, ja D nukahti melkein heti vaunuihin. Siellä hän sitten nukkui kaksi tuntia, eikä liikenteen melu tai ihmisvilinä haitannut ollenkaan. Ostettiin Teremokin blinikiskalta blinit välipalaksi.

Linnut kärkkyivät blinejä.


Markus ja lintu.

Jee! :D
Kuka arvaa, minkä blinin ostin?
No juustoblinin tietysti. ;)


Onnellinen kummitäti.
Taustalla käynnissä jotain autojen hinaushommia. Paikalla oli poliisi
ja sitten saapui myös kolme hinausautoa. 

Siskokset.

Kultainen syksy eli ruska-aika meneillään.

Ekana Pietari-päivänä otettu kaverikuva.

Sunnuntaina käveltiin rautatieasemalle, sinne oli hotellilta noin kolme kilometriä. Matkalaiset suhauttivat Allegrolla takaisin Suomeen ja uupunut kummitäti painoi kämpilleen nukkumaan. ;) Ihana viikonloppu, oli parhautta hengata kummipojan kanssa. :)

Kirjoittelen joskus tulevaisuudessa erikseen vähän lapsiperheen Pietarista ja millaista on kulkea kaupungissa lastenrattaiden kanssa. :) Palataan!

2 kommenttia:

  1. Superhellyyttävän suloinen kummipoika sinulla, ihana D! <3 :) Itsellä tuli nyt myös entistä enemmän ikävä omaa hurmurikummipoikaani "super J:tä!" <3 Hän asuu tuolla Turun suunnalla, joten emme näe hirmu usein :/ Kauniita otoksia taas, tää on ihan mahtavaa kun kuvailet kirkkoje, erilaisia rakennuksia ja nähtävyyksiä, sellainen mini roadtrip tulee aina tehtyy näin virtuaalisessa mielessä ;) Minkälainen paikka Venäjä (ja vaikka Pietari) on pyörätuolilla liikkumiseen? Onko hirmuisesti vanhaa mukulakivetystä, portaita, mäkiä, tasoeroja, jne? Entä millaisia kaupat, liikkeet ja muut paikat on, julkiset tilat, jne, onko paljon portaita ja muita vastaavia? :)

    VastaaPoista
  2. Tsau! Kummipojat on ihania. <3

    Toi pyörätuolijuttu on itse asiassa vähän sama kuin lastenvaunut. Meinaan siis vielä erikseen kirjoittaakin aiheesta. Mutta kovin helppoa ei ole pyörätuolilla kulkea.

    Tiet on täynnä kuoppia ja korkeita rotvalleja. On oikeastaan kaikkea mitä mainitsit: vanhaa mukulakivetystä, portaita, mäkiä, tasoeroja. Ihan pääkadulla Nevski prospektillakin on vaikeita paikkoja, kun menee katua päästä päähän.

    Isoissa, uusissa kauppakeskuksissa varmaan pärjää, niissä on otettu asia huomioon, on hissit jne. Mutta helpoimmasta päästä matkakohteena Pietari ei mun mielestä ole. Sen huomas jo ihan lastenvaunujen kanssa.

    VastaaPoista