Kyläluuta

Moi!

Päätin tehdä kuvapainotteisen postauksen, koska viimeisen mielenosoituspostauksen jäljiltä mun bloggausinto on hieman kateissa. Oon viettänyt kiireistä elämää, tavannut ystäviä ja luuhannut kyläluutana siellä täällä. 

Naistenpäivänä kävin toimittaja-Evgenin kanssa hengaamassa metroasema Narskajalla, koska se halusi näyttää mulle paikkoja vähän ydinkeskustan ulkopuolelta. Evgeni auttoi mua siis silloin maanantaina siellä mielenosoituksissa, vei mut pois sen kaiken keskeltä. Kun tavattiin, puhuttiin paljon mielenosoituksesta, mutta riitti meillä kevyempiäkin juttuaiheita.  Jevgeni on tosi kiinnostava tyyppi, se on kulttuurikriitikko, toimittaja, muusikko ja poliittisesti aktiivinen. Kaiken tämän lisäksi se ottaa mahtavia kuvia ihmisistä, todistusaineistoa hieman alempana.

Narskajan metroasemalla. 

Kevätpäivä.

Potkukelkkavuokrausta

Evgeni.

Luistinradalla.

Konsertti kadulla.

Kahvilan ruokatiski.

Evgenin näkemys musta. En todellakaan
osaa olla luonteva kameran eessä,
mutta pitkäpinnainen kuvaaja sai
musta siedettävän otoksen.

Sunnuntaina eli eilen kävin kämppiksen ja parin kaverin kanssa eläintarhassa. Se oli aika masentava paikka, eläimet oli passiivisia ja häkit pieniä. Puisto oli muutenkin aika vaatimaton ja karu. Mä menin sinne hetken mielijohteesta, kaverien houkuttelemana. En suosittele paikkaa turisteille, ei ole hääviä katsoa villieläimiä pienissä häkeissä.

Tavallinen päivä.

Tää tyyppi otti rennosti. Kai se elossa oli tai huumattu. 

Tottunut poseeramaan. 

Jääkarhu oli surullisin tapaus. Se tallusti tota parin metrin pätkää
edestakaisin, muutama askel eteen sitten pakki päälle ja taaksepäin.

Hymyilevä minä eläinten vankilassa.

Tää oli jotain ihan kaameeta. Hyiyökyökyök.

Akvaariossa oli joku söpö elukka.

Loppuun vielä pari pubiruokakuvaa. Perjantain luennon jälkeen istuin iltaa kantiksessa eli Mohovaja-baarissa. Jossain vaiheessa tuli nälkä ja tilattiin edullista pubiruokaa. Meitä oli kolme tilattiin muutama annos ja jaettiin ne. Ranskiksista en sentäs ottanut kuvia. :D

Friteerattua juustoa, parhautta. Kaikki seurueesta eivät olleet täysin
vakuuttuneita, kun vilpittömästi hehkutin tätä annosta.
Miten joku ei voisi rakastaa friteerattua juustoa?

Grenkit on tyypillinen venäläinen pubiruoka.
Ruisleipää on siis uitettu valkosipulissa ja rasvassa ja paistettu rapeaksi.
Päälle tietysti kuorrutteeksi juustoa. 

Viime viikon torstaina oli muuten naistenpäivä, ja sain kämppiksellä hellyyttävän kortin, jossa oli pitkä henkilökohtainen onnittelurimpsu ja lisäksi sain jätti-ison suklaalevyn. Oi onnea. :)

Palataan!